perjantai, 9. marraskuu 2012

Kaupunkimaisema


 
Se kaupunkimaisema kohtelee niin kuin parhaaksi näkee.
Tuulen kieltä puhuvat riisutut puut.
Katulyhtyjen valokiila kuolee märkään asfalttiin.
Sade pisaroi päin valoa.

Sade huuhtoo pois askelten jäljet.
Askel polkaisee asfaltiin sylkäistyn purukumin.
Tumma taivas kattaa.
Syksyn märkä tuoksuu.

Hajasijoitettuja ajatuksia muistoissa.
Aistien kesä käy lähellä.
Se kaipuu herättää halun puhua ääneen.
Huutaa sanoja pimeyteen.


Maija Varonen

perjantai, 9. marraskuu 2012

Kurkien lento

Ohi pulppuavan lähteen hän kävelee,
laulaa rakkaalleen tulevansa yli kuuraisen suon.
Taivaan laidoille kurjet muuttavat ohi samean syksyn,
ohi tervatun veneen.

Savuavan sätkän haju jää soutajan jälkeen.
Siikaa on verkoissa
ja karheat kädet punastuvat.
Vene tummuu illaksi.


Maija Varonen

keskiviikko, 2. toukokuu 2012

Vaadinko liikaa

Vaadinko liikaa?

 

Vaadinko liikaa, jos kaikki päiväsi pyydän itsellein?

Enkä öihinkään suostu sua unohtamaan.

Annatko aikasi kaiken, ja tartut käteeni mun,

haluat mukaasi ottaa elämäsi seikkailuun?

 

Tie on tuttu jo sulle, jos näytät sen oudon myös mullekin.

Ja yhteiset askeleemme veisivät eteenpäin.

Vaadinko liikaa, kun sanon: älä mene yksin, ota mut mukaan

elämän valkamaan?

 

Mä soudan sut saareen, ohi tään karikon.

Veisin rantaan, aaltojen yli kuohuvain.

Jäänkö elämälle velkaa, jos sinut syliini saan, hetken vain?

Vaadinko liikaa, aikaa edes yhden yön?

 

Silloin, kun kuutamon silta kultaa veen,

sulle lainaan villapaitaa ihoasi suojaamaan.

Turvaksesi käteni kiedon ennen kuin tähdet sammuu yön.

Vaadinko liikaa, jos elämältä hetken pyydän vain?

 

 

Maija Varonen 2. 5. 2012

keskiviikko, 2. toukokuu 2012

Tule lähellein

Tule lähellein

 

Ilman sua on, kaikki turhaa on,

päivät yksin saan, viettää yksin vaan.

Tule lähellein, tule rakkaimpain,

tule vierellein, jää mun kanssain vain.

 

Jos polkuni eksynyt löydän jälleen,

polkuni salatun, polkuni eksyneen,

silloin luokses taas tulla voin kuin ennen,

tämä rakkaus kaikki sydämessäin,

oisit aina omanain.

 

Koko sydämestäin, sua rakastan vain,

sua tahdon rakastaa, sen tuntea sain.

Sulan silmiesi hehkuun, kun luoksesi palaan,

olet vastaus unelmiin, sua saan rakastaa.

 

 

Maija Varonen 2. 5.2012

tiistai, 1. toukokuu 2012

Poutapilvi

 

Voisinko pinnalla poutapilven,

välttyä ikävään joutumasta,

kauas liitää paikasta tästä,

vapaana taivaallain liitäen.

 

Veteen yhdessä kuvastuen,

muistatko päivämme rannalla tässä,

seisoimme kanssasi värähtämättä,

me kaksi vain toisiamme rakastaen.

 

Aivan kuin linnun siivin liitäen,

olisit siinä taivaani tässä,

unelmain suuri toteutumassa,

nuo pilvetkin unelmiin nukahtaen.

 

 

Maija Varonen 01.05.2012